España cañí

0

malagahoy 002

Aamun churrokahvilla istuessani osui luettavakseni pilapiirros Málaga hoy -lehdestä 22.3.2015, jota vastapäätä istuva katalaani ei ymmärtänyt. Käsite España cañí oli hänelle tuntematon; mustalaisten Espanja. Hän kertoi huolestumisensa Tunisian tapahtumista, jonka huolen minäkin jaoin. Onhan kyse maasta, joka Espanjan Andalusian tavoin elää paljon turismista.
PJ

Selitys cañí-sanalle löytyi Wikipediasta. Samalla löytyi kauniita runoja, jotka ohessa.

 http://es.wikipedia.org/wiki/Espa%C3%B1a_ca%C3%B1%C3%AD

España cañí

España cañí (España gitana), es un pasodoble compuesto por Pascual Marquina Narro (1873-1948) en 1923. Marquina se lo dedicó a su querido amigo José López de la Osa. Las primeras grabaciones fueron realizadas por la Banda del Regimiento de Ingenieros de Madrid y publicadas por los sellos Odeon y Regal en 1926. Al año siguiente también la Banda Regal y la Banda del Regimiento de Badajoz N.º 73 grabaron el famoso pasodoble. De 1928 es la versión (palillos y taconeo) de Encarnación López Júlvez, conocida como La Argentinita (1895-1945). La Rondalla Usandizaga (pulso y púa) la grabó en 1929 para la Victor Recordings. En 1931, de la casa Odeón, apareció la primera versión con letra, compuesta por Alfredo Corral Moraleda y cantada por Marcos Redondo, acompañado por la Banda Odeón dirigida por el Maestro Antonio Capdevila

Letra del pasodoble (versión de 1931)

Siempre fue cañí, poesía en flor,
esta España de mujeres bellas
con fuego en los ojos
que enciende pasión.
En el Albaicín gitano,
que es un derroche de luz,
son las zambras de las cuevas,
un místico cuadro andaluz.
El calé y la bailaora
y el mocito cantaor
dan a la fiesta andaluza
mayestático fulgor.
Fiesta gitana,
gentil cuadro de España… cañí.
Admirando a to’ lo gitano
en sus cuadros sin igual,
Julio Romero evoca
el ambiente y el cantar.
Es de España Andalucía
un crisol de oro y un lindo vergel
donde palpita la vida
de ese pueblo hispano que nos vio nacer.
Ésta es mi España, la tierra más bravía.
¡España cañí!

Versión de 1982, cantada por Manolo Escobar

Oye mi cantar.
Para ti lo eché a volar.
Para ti, España bajo el sol andaluz,
cuna de la raza cañí,
donde hay que beber pa olvidar
y ser feliz.
Soy gitano de Graná,
nacío en el Albaicín,
un barrio popular,
tan blanco lo mismo que un jazmín.
Yo camelo a una mujer,
gitana también igual que yo.
Hermosa pa el querer,
morena de piel y de color.
Distingo el paladar
del vino de Jerez,
las palmas a compás,
el toro de Mirabrás,
y el cante de un calé
por zambra y soleá.
Tú no sabes lo que te quiero,
España del alma mía.
Si me apartan de ti me muero,
pues vivo de tu alegría.
Soy cañí porque así me hizo Dios.
Mi rubí es la luz de mi amor.
Ay que sí, mira, mira, mírame.
Yo por tus ojitos no sé lo que hacer.
Tiene mi reina labios de coral
que de noche y día quisiera besar.

Espanjan kaksipuoluejärjestelmä koetuksella Andalusiassa

0

La vanguardia -lehti otsikoi vaalipäivänä 22.3.2015

Las elecciones andaluzas ponen a prueba hoy el bipartidismo

Las urnas, abiertas desde las 9, determinarán la fuerza de Podemos y Ciudadanos, partidos que amenazan con desplazar a PP, PSOE e IU en la comunidad más poblada

Málaga hoy -lehti vitsailee äänestäjien vaikeudella valita monesta puolueesta

malagahoy 001

”Mennään nyt pian äänestämään ennen kuin ne keksivät perustaa uusia puolueita.”

Legioonalaisia halutaan enemmän pääsiäiskulkueisiin

0
legionarios_de_la_semana_santa
Malagan pääsiäiskulkueita järjestävät veljeskunnat haluavat perinteisiä legioonalaisia enemmän mukaan.

Meidän suomalaisten näkökulmasta sotilailla ei pitäisi olla mitään tekemistä pääsiäisen kanssa mutta Espanjassa legioonalaisten osallistumisella pääsiäiskulkueisiin on vuosisataiset perinteet.

Paitsi että veljeskunnat haluavat sotilaita kulkueisiin lisää, he toivovat poliiseja enemmän valvomaan järjestystä, koska väkeä on niin paljon liikkeellä.

legionarios
Kevään 2013 pääsiäiskulkue Malagan Alamedalla, jonka kautta käytännössä kaikki pääsiäiskulkueet johdetaan. Legioonalaisten marssi surumielisen ja hidastahtisen musiikin säestämänä ristiinnaulittua Jeesusta esittävän tronon jälkeen on vaikuttavuudessaan mykistävä.

 

 

Cervantesin maalliset jäännöksetkö löydetty?

0
cervantes1+2
Tutkijat uskovat löytäneensä Miguel Cervantesin maalliset jäännökset. Cervantes halusi tulla haudatuksi juuri tänne, koska Trinitaria-veljeskunta pelasti hänet hänen pitkäaikaisesta Algerian vankeudestaan.

Ks. HS:n uutinen löydöstä!

Tutustu Jyrki Lappi-Seppälän ja Jukka Koskelaisen uusimpaan Don Quijoten suomennokseen!

PJ:”Olen itse lukenut sen enkä kadu lukemaani! Cervantesin elämän kokemukset ja traagisuuskin kuvastuvat teoksessa ja esipuhe auttaa ymmärtämään teosta hyvin.”

X

Selitykseksi kuvaan: Jos lukijoita ihmetyttää tuo kuvanäkymä, Espanjassa hautaustapa poikkeaa hieman suomalaisesta.

Lainaus www.espanja.org-sivuston keskustelusta: …ja arkku nostettiin seinässä olevaan reikään, josta ensin nostettiin valkoisissa ruumispusseissa olevat sukulaisvainajat, yksi vielä kokonaisena, ulos ja arkku laitettiin sisään ja siellä jo olleet sukulaiset perään ja luukut kiinni.

 

Bea naimisiin

0

Bea, Beatriz Aza Gómez oli Hyvinkäällä lukuvuoden 2002-2003 ajan peruskoulun opettajana Hyvinkäänkylässä.  Beatriz de SoriaHänen sen ajan oppilaansa ovat nyt jo työelämässä tai ehkä opinnoissaan kovasti kiinni.  Uskoisin heidän muistavan viehättävän englannin opettajansa. Saman ikäisiä, peruskoulun ala-asteelaisia ovat hänen oppilaansa nytkin hänen kotikaupungissaan Soriassa noin 200 km koilliseen Madridista.

Bea oli Espanjan ystävien vieraana monta kertaa.  Se oli yhdistysten kokoontumisille viihtyisää Rinteentalon aikaa.  Joku kerta, kun puhuttiin Meksikosta oli mukana myös hänen  espanjalainen ystävättärensä.  Hänen aikanaan ja avullaan järjesti nykyinen Hyvinkään opisto aloitteestamme keskustelukerhon, Club español, jossa oli sopivasti väkeä pienryhmäkeskusteluun, useita myös yhdistyksen ulkopuolelta.2854_Vuosikokous 2003

Olemme vaihtaneet joulutervehdyksiä ja pieniä sähköpostikirjeitä vuosien varrella.  Vuodenvaihteessa saimme uudenvuodentoivotuksen yhteydessä iloisen uutisen: Bea Aza on mennyt marraskuussa 2014 naimisiin ja viettänyt kuherruskuukautta Uudessa-Seelannissa.

En la Nueva Zeelandia
Häämatkalla Uudessa-Seelannissa, mistä on päiväntasaajalle pohjoiseen yhtä pitkä matka kuin Madridista päiväntasaajalle etelään, joskin maapallon toisella puolen. Franz Josefin jäätikkö taustana.

Hyvinkään seudun Espanjan ystävät toivottavat paljon onnea Bea Azalle hänen avioliitossaan.  Kaikki hänet tuntemaan oppineet koululaiset, työtoverit ja ystävät yhtyvät toivotuksiimme.

Olli