Näin Alfonso, hyvä jo edesmennyt ystäväni Granadasta, joka vietti osan elämästään Suomessa, totesi kerran ehkä hiukan pettyneenä siihen, että ei ollut kouluttautunut sen koommin juurikaan mihinkään ammattiin, vaikka oli ehtinyt elämässään tehdä vähän kaikenlaista. Hän siis halusi kertoa oppineensa kaikkea, mutta ei osaavansa kunnolla oikein mitään.
Koulumaailmassa ns. perusasteen opettaja on maestro/a. Muuten opettajia voidaan tittelöidä myös profesor/a-sanalla. En ole käytännössä törmännyt catedrático-termiin. Ehkä se rajoittuu korkeakoulumaailmaan. Korjatkaa, jos olen väärässä! Yo de todas maneras profesor de alemán.
Espanjalaisissa kouluissa ei taida tuo kieltenopetus aina oikein onnistua, niin paljon löytyy eri nimikkeillä kielikouluja, Academia de idiomas, Academia de lenguas et cetera. Niissä voi sitten opiskella vaikka espanjaa, tomar clases de español o ingles. Itse luokkahuoneesta jos on puhe, el aula. Las aulas no tienen siempre aire condicionado. Luokkahuoneet eivät aina ole ilmastoituja.
Nuo kielikoulujen mahdollisuudet ovat ihan varteenotettavia. Itsekin pääsin aikanaan nauttimaan sellaisen opetuksesta. Suosittelen.
Koulutuksen on todettu mahdollistavan etenemistä yhteiskunnassa eri yhteiskuntaluokasta toiseen. Minut yllätti kahvilan emäntä aikanaan kysyessään mihin yhteiskuntaluokkaan minä hänet sijoittaisin. Clase media totesin hänelle. Me suomalaiset emme ole tottuneet moiseen keskusteluun. Suomi on niin tasa-arvoinen yhteiskunta. Emme ajattele yhteiskuntaluokkia. Hän kolumbialaistaustaisena ehkä enemmän.
Toinen asia on sitten, määrittääkö yhteiskuntaluokan asianomaisen rikkaus, onko rico vai pobre tai jotakin siltä väliltä, sitä sietää miettiä. Jos joku tulee köyhistä oloista, ei kuitenkaan sovi käyttää sanaa casa pobre vaan casa humilde.
Joka tapauksessa se aamuinen tortilla, una tortilla muy rica!