Sunnuntaina 26.4. klo 16 Risto Kangas kertoi Málagan ja Fuengirolan pääsiäisestä kuvien ja videoiden kera.
Saimme myös tietää jonkun verran pääsiäiskulkueiden eroista kaupunkien välillä ja siitä, miksi puhutaan costaleroista ja portaderoista. Legioonalaisten merkitys pääsiäiskulkueissa sai myös valaistusta. Saimme kuulla samalla monien espanjalaisten mielipiteitä pääsiäisen vietosta haastatteluvideoiden myötä.
OECD-maiden tilastojen mukaan suomalaiset koululaiset saavat vähemmän kotitehtäviä kuin oppilaat muissa maissa.
Huolimatta siitä että Suomi tilastojen mukaan näyttää antavan oppilaille vähemmän kotitehtäviä, se ei näytä vaikuttavan maan PISA-tuloksiin.
Ovatkohan kotitehtävät mielekkäämpiä ja paremmin motivoivia?
Jättävätkö muiden maiden koulujen opettajat oppilaansa hikoilemaan mahdottomien kotitehtävien pariin vanhempiensa kanssa?
Fuengirolassa ilmestyvä Fuengirola.fi-lehti kirjoittaa pääkirjoituksessaan 27.2.2015 siitä, kuinka epäreilusti ja poliittisen ajojahdin omaisesti opetusministeriö kohtelee Aurinkorannikon suomalaisia koulutusinstituutioita. Lehteä voi lukea myös netistä. Kuten sanonta kuuluu: Kateus vie kalatkin vedestä!.
Kannattaa tutustua muutenkin lehden sisältöön osoitteessa www.fuengirola.fi
Fuengirolassa on jo vuosia toiminut ammattiin valmistava urheiluhierojakoulu. Aiemmin koulun opiskelijat ovat olleet oikeutettuja opintotukeen, mutta viime kesänä opetusministeriön tekemän linjauksen mukaan tuen myöntäminen lopetetaan. Käytännössä päätös tarkoittaa hierojakoulutoiminnan loppumista Aurinkorannikolla.
-Pidän tätä päätöstä täysin käsittämättömänä. Espanjassa opiskellaan täsmälleen saman opintosuunnitelman mukaan kuin meidän Helsingin-koulussamme ja lisäksi opiskelijat antavat näyttötutkintonsa Suomessa. Koulumme on Suomeen rekisteröity yritys, joten myös Espanjassa opiskelevien osalta maksamme verot Suomeen, Kirsi Kanerva Suomen urheiluhierojaopistolta puuskahtaa.
Päätöksen opintotuen eväämisestä hierojakoulun opiskelijoilta on tehnyt Kela, mutta ohjeet ovat tulleet opetusministeriöstä. Urheiluhierojakoulu on valittanut päätöksestä sekä Kelaan että ministeriöön, mutta muutosta päätökseen ei ole odotettavissa.
-Me ministeriössä lähdemme siitä, että ulkomailla tapahtuvaa opiskelua ei ole syytä tukea. Perustamme kantamme kesällä voimaan astuneeseen opintotukilakiin, sanoo ministeriön ylitarkastaja Virpi Hiltunen.
Hiltunen ei näe ristiriitaa siinä, että opintotukea voidaan myöntää ulkomaisessa oppilaitoksessa opiskelevalle opiskelijalle, mutta ei sellaiselle opiskelijalle, joka opiskelee ulkomailla suomalaisessa oppilaitoksessa.
Koska Suomen urheiluhierojaopisto on yksityinen yritys, eikä julkisen valvonnan alla oleva oppilaitos, Hiltunen näkee opiskelijan oikeusturvakysymysten olevan epäselviä ulkomailla tapahtuvissa opinnoissa. Suomen urheiluhierojaopisto kuitenkin täyttää kaikki opintotukilaissa mainitut kriteerit julkisen valvonnan ulkopuolisesta oppilaitoksesta, jonka opiskelijoilla on oikeus opintotukeen.
-Tämä asia liittyy laajemminkin kysymykseen siitä, miten opintotukiasioissa kohdellaan sellaisia oppilaitoksia, jotka eivät ole julkisen valvonnan alla. Emme näe tällä hetkellä syytä laajentaa sitä piiriä, joka pääsee julkiseen valvontaan, Hiltunen toteaa.
Kansanedustaja Kalle Jokinen (kok.) näkee asian toisin kuin ylitarkastaja Hiltunen. Hän on tehnyt lakialoitteen asian korjaamisesta kansainvälisyyttä tukevaksi.
-Mielestäni on järjetöntä, ettei suomalainen oppilas saa opintotukea suomalaiseen oppilaitokseen, jos se toimii ulkomailla. Tämä sotii suoraan ns. nuorisotakuuta vastaan, jonka tarkoitus on estää syrjäytymistä ja taata kaikille nuorille koulutus- tai työmahdollisuus. Olen keskustellut asiasta opintotukiasioista vastaavan ministerin Pia Viitasen (SDP) kanssa, mutta ainakaan vielä hän ei ole asiaan reagoinut, siksi tein lakialoitteen. Keskusteluissamme Viitanen kyllä ihmetteli asiaa, Jokinen kertoo.
-Minulle on tullut sellainen tunne, että opetusministeriössä ei katsota pelkästään oppilaiden etua, vaan siellä vallitsee jonkinlainen ideologinen hegemonia, joka ei suosi yksityisiä kouluja. Tämä nyt esillä oleva tapaus ei suinkaan ole ainoa esimerkki, joka on minua viime aikoina ihmetyttänyt.
Koetimme torstaina tavoittaa ministeri Viitasta, mutta hän oli varattuna koko päivän. Myöskään hänen avustajansa ei reagoinut jätettyyn soittopyyntöön.
Käy tutustumassa Suomi-Espanja-Seuran sivustoon!
Lappeenrannan Suomi-Espanja ry
Kannattaa tutustua myös Espanja.org-sivustoon!
Voit ehdottaa tähän lisää linkkejä. Ne otamme mielellämme vastaan.
Yhdistys rakensi ensimmäisen espanjalaistyyppisen jouluseimen vuonna 2006. Tämä kuvan belén on se viimeinen versio, jonka yhdistys sittemmin lahjoitti seurakunnalle. Yhdistys huolehtii edelleen sen esillepanosta joulun aikaan kirkolle ja viimeksi Willan kauppakeskukseen seurakunnan infotilaan.