Törmäsin tässä joulupäivinä sanayhdelmään ”ilusión de Navidad”. Jäin miettimään sille oikeata tulkintaa. Sana ilusión viittaa johonkin, joka ei ole käsin kosketeltavaa ja kuitenkin hyvin tärkeätä ja olennaista, joka olisi varsin tarpeellista kokea muulloinkin kuin joulun aikaan. Onnistunut tulkinta voisi olla joulun ihme.
Sanan ilusión Real Academia Española kuvaa käsitteenä tai kuvana, jolla ei ole vastinetta reaalitodellisuudessa. Se voi olla aistiharha, jotakin, minkä olemme näkevinämme aistien pettäessä. Se voi olla haave, pila, mielikuvituksen tuote, hallusinaatio, hulluus, kangastus.
Toisaalta se voi olla kaikkein suurin toive tai usko johonkin. Se voi olla toiveiden täyttymys jonkun henkilön tai asian suhteen. Kuinka rikas onkaan espanjan kieli!
Minulta joskus kysyttiin, olenko hyvin ilusionado. Silloin tarkoitettiin, olinko asiasta hyvin innostunut. En muista enää oliko kyse pääsiäisestä vai jostain feriasta. Kysyjä osui tuolloin kyllä muistaakseni oikeaan. Sytyn aika helposti asiaan kuin asiaan. Vähintäänkin noissa yhteyksissä moni on vähintäänkin emocionado kuten Fuengirolan pormestari usein toteaa olevansa pääsiäiskulkueista muy emocionada.
Läheltä tuota mielteiden maailmaa liippaa myös ánimo. Jos olet allapäin jostain syystä, sinua saatetaan rohkaista sanomalla ánimo. Vastaavan verbin animar kyseessä ollen voidaan puhua jo elvytyksestä. Animador tosin on juontaja tai hauskuuttaja. Ei osaa siis varmastikaan elvyttää, jos joku olisi nauruun kuolemassa.
Paras tilanne joka tapauksessa on meidän kaikkien kohdalla ettemme ole de mal humor. Sattuuhan meille kaikille joskus huonoja päiviä. Päivän voi ehkä pelastaa sitten tuo lyhykäinen pikku sana ánimo.
Näin joulun jälkeen voimme todeta, me aikuisetkin, että Papa Noël olikin pelkkä ilusión vai kuinka? Jäi joulusta toivon mukaan kauniita muistoja ainakin, por lo menos recuerdos muy bonitos. Aunque una pura ilusión esa historia del Papa Noël. Todavía sobran los Reyes Magos…