Espanjan yli 50000 asukkaan kaupungeissa ruvetaan vuoden alusta rajoittamaan kaikkein saastuttavimpien autojen pääsyä keskustoihin. Tiettävästi rajoitukset koskevat myös Fuengirolaa. Siispä hankin viikko sitten autoni tuulilasiin tarran, jonka turvin toivon voivani ajella vähän kauempana sijaitsevaan ostoskeskukseen. Kulkuneuvoni on jo 10 vuotias bensiinikäyttöinen eli tarroissa ns. C-mallia. Vanhemmille dieseleille taitaa esimerkiksi tulla tiukat paikat.

Toivotan rajoitukset, joista kolumnisti Salvador Merino kirjoittaa, tervetulleiksi. Dieselien käryistä olemme jo riittävästi saaneet kärsiä. Raikas meri-ilma on huomattavasti miellyttävämpää. Täällä kun nuo dieselit ovat olleet liiankin suosittuja.

Kolumnisti huomauttaa, että jo 15 vuotta sitten on jo myyty ensimmäisiä hybridejä. Ei siis luulisi muutosten ja rajoitusten tulleen kenellekään yllätyksenä. Yllätyksenä sitä vastoin, kun postista hain tarraa, joka yksinään olisi maksanut vain viisi euroa, tuli kylkiäisenä pakkohankittava ”baliza de emergencia”, joka siis korvaa tähän astisen ”triangulon”. Se maksoi peräti 20€. Se on valkoinen vilkkuvalo, joka tulee onnettomuuden sattuessa laittaa auton katolle. Postivirkailija vielä tiukasti totesi, että se pitää heti olla paikallaan. Minä mielessäni hiljaa totesin, että enhän minä nyt kai heti kolaria ole ajamassa. 🙂 Vinkkinä, että postissa pitää vaan esittää auton ”permiso de circulación” ja nie-numero tai passi. Sanastoa asian tiimoilta: ”la pegatina” – tarra, ZBE, Zona de Bajas Emisiones – vähäpäästöinen vyöhyke.

Kehitys sähköisiin kulkuneuvoihin näyttää olevan väistämätön ja yhä nopeammin toteutumassa, kirjoittaja toteaa tyytyväisenä.

Toivottavasti meillä Suomessakin päästään asiassa eteenpäin.

Lue tarkemmin!

Kolumnisti Luis Sánchez-Moliní harmittelee, kuinka keskustaoikeistolainen Partido Popular tietämättömänä espanjalaisista elokuvista jättää käyttämättä oivan tilaisuuden näyttää koululaisille, mikä onkaan totuus Espanjan historiasta.

Oli tarjolla tilanne, jossa puolueella olisi ollut mahdollisuus olla kieltämättä Espanjalle myönteisen historiallisen dokumenttielokuvan (jossa mukana huomattavia historioitsijoita) näyttämisen kouluilla. Puolue meni täysin vasemmistopuolueiden kelkkaan ja osti ”Mustan kertomuksen”, ”Lyenda negran”, vaikka se ei kolumnistin mukaan ole totta. Kertomuksen mukaan Espanja teki kovasti pahojaan ns. Uuden maailman valloituksessaan, kun totuus on toisen näköinen. Tällä tarinalla pyritään nykyään torjumaan esimerkiksi koko Día de la Hispanidadin juhliminen.

Tapasin muuten juuri eilen hyvän ystäväni Rafan, joka tuli Kolumbian matkaltansa ja keskustelimme asiasta sen reportaasin pohjalta, jota äskettäin tällä sivustolla referoin. Hän käytyään lähes kaikissa latinalaisen Amerikan espanjankielisissä maissa totesi, että espanjalaiset otetaan Meksikoa lukuunottamatta varsin hyvin vastaan näissä maissa.

Kolumnisti toteaa, että Espanja itse asiassa oli maailman ensimmäisiä maita globalisaation toteuttamisessa. Tietääkö PP:n Juanma Moreno, että Espanja oli viimeisiä maita, jotka karkottivat juutalaisia? Ei Espanja ollut yksin valloittamassa Meksikoa, vaan ympäröivät maat olivat siinä mukana saatuaan tarpeekseen atsteekkien vainoista.

Kolumnisti kysyy, kannattaako tosiaan niellä täydestä ”musta kertomus”, jotta puolue ei tule äänestäneeksi äärioikeistolaisen Vox-puolueen mukana.

Lue tarkemmin!

Politiikan tutkija, kirjailija, analyytikko Marcelo Gullo Omodeo analysoi uudessa kirjassaan sitä perintöä, jonka Espanja jätti latinalaiseen Amerikkaan. Argentiinalainen kirjailija tyrmää täysin sen kritiikin, jota niin sanotussa ”Leyenda negrassa” esitetään Espanjaa kohtaan.

Omodeo ei voi ymmärtää paavia tämän antaessa oikeutta mongoli Tshingis Khanille ja samalla moittiessa Hernán Cortésia. Ilman Cortesia kristinusko ei olisi levinnyt Eurooppaa pidemmälle, eikä 200000 lähetyssaarnaajan kohtalo ollut mitenkään kehuttava, vaan monet kärsivät marttyyrikuoleman.

Jos espanjalaiset eivät olisi valloittaneet nykyistä espanjankielistä aluetta ja sen olisivat tehneet englantilaiset, nykytodellisuus olisi hänen käsityksensä mukaan toisen näköinen. Alkuperäiskulttuurin edustajat eläisivät reservaateissa alkoholisoituneina kuten asian laita on Pohjois-Amerikassa. He eivät olisi risteytyneet valloittajien kanssa kuten on käynyt latinalaisessa Amerikassa. Englantilaiset kylmästi tappoivat alkuperäiskulttuurin edustajat.

Mitä tulee alkuperäiskulttuurin joihinkin muotoihin, niissä ei välttämättä ollut kovin kehuttavia piirteitä kuten esimerkiksi vallitsevat uskomukset ihmisuhrien tarpeellisuudesta, lähtien 14-vuotiaiden tyttöjen uhraamisesta jättämällä heidät vuoren laelle paleltumaan kuoliaiksi tai 5000 lapsen elävältä hautaamisesta inka Pachacútecia haudattaessa.

Esikolumbiaanisen taiteen piirteissä on nähtävissä pelko ja kauhu, kun sen sijaan myöhemmästä taiteesta löytyy ilo.

Samoin kirjailija tyrmää väitteen siitä, ettei hispanokulttuurille olisi oikeutusta. Sitähän on nyttemmin Espanjan puolella pyritty tyrmäämään sillä perusteella, että Espanjan valloituksilla ei olisi ollut moraalia. Tutkija tekee selkoa myös siitä, kuinka Meksiko esimerkiksi on pyrkinyt hävittämään hyvinkin väkivalloin kristinuskoa kansan keskuudesta. Meksiko on hänen käsityksensä mukaan hukannut Espanjan Meksikoon jättämän perinnön.

Kysyttäessä, mikä pitää ”Leyenda negran” Espanjassakin hengissä hän viittaa siihen poliittiseen hyötyyn, joka ”Mustasta kertomuksesta” koituu eri poliittisille tahoille yhtä lailla äärivasemmiston kommunisteille kuin äärioikeistolaisille piireille.

Kyseinen kirja voisi olla muuten kääntämisen arvoinen opus, kun vaan löytyisi siitä kiinnostunut kustantaja meiltä Suomesta.

Lue tarkemmin!

Maanantaina keskushallinnon ja paikallishallinnon eri osapuolet ovat ilmeisesti pääsemässä yhteisymmärrykseen Doñanan suistoalueen pelastamisesta. Kyseinen alue on merkittävä alue lintujen muuton ja selviytymisen kannalta. Pitkällisen kuivan kauden aiheuttamat ongelmat läheisille viljelyksille ja suistoalueen veden hyväksikäytölle viljelysten kasteluun ovat kärjistäneet tilannetta.

Nyt ollaan artikkelin perusteella päätymässä jonkinlaiseen ratkaisuun, jossa vaihdetaan viljelijöiden kanssa alueita ja osin lunastetaan ja sillä tavoin korvataan viljelijöille aiheutuvia vahinkoja. Sopuratkaisussa pyritään artikkelin mukaan takaamaan viljelijöiden tulevaisuus oman elinkeinonsa harjoittamiseen.

Lue tarkemmin!