Antonio Rivero Taravillo kuvaa runoilijana suhdettaan runouteen elinikäisenä avioliittona. Gonzalo Grageran Taravillosta laatima reportaasi kuvaa varsin osuvasti tätä suhdetta.

Tyypillisesti runoutta pidetään jonakin nuoruuteen kuuluvana, mutta hän esittää asian niin, että runous kyllä jatkaa elämäänsä, vaikka runoilija kuolee.

Jotkut runoilijat kuvaavat runouttaan rakastajaksi. Taravillo kuvaa runoudessa tavoittelevansa pyörivää keskiötä ja kokee päivä päivältä pääsevänsä keskiötä lähemmäksi, kuitenkaan koskaan sitä tavoittamatta.

Vaikka hän kokee oman äidinkielensä läheisimmäksi, ei hän vierasta muitakaan kieliä, (kääntäjä kun on). Reportaasissa hän kuvailee uusinta runokokoelmaansa (poemario) Luna sin rostro (Kasvoton kuu).

Hän toteaa, että mistä tahansa voi syntyä runo. Täytyy vain terästäytyä, nähdä tarkemmin, ei tylsistyä. Toisaalta hän toteaa myös tietyn vieraantumisen tarpeelliseksi, pitää pystyä katsomaan asioita ulkopuolelta, ikäänkuin ulkopuolisena. Tietty ajassa ja paikassa liikkumisen elastisuus on runoudessa tarpeen. Asioista pitää löytyä sekä synkät että valoisat puolet. Antiteesin ja vastakohtien kautta syntyy uusi todellisuus ja uudet merkitykset.

Grageran kysyessä Taravillolta, mikä hänen mielestään runoudessa on tärkeintä, Taravillo toteaa suurin piirtein kyvyn ilmaista kielellä tunteita tai pukea tunteet kieleksi.

Siitä minäkin tämän referaatin kirjoittajana voin olla samaa mieltä.

Lue tarkemmin!

Laaja reportaasi terveysnäkökulmasta kirjoitettuna viittaa siihen, kuinka hyvin Norjassa ja Suomessa voivat äidit pitkään imettää lapsiaan, koska on todettu, että se edistää ratkaisevasti lasten hyvinvointia. Espanjassa tulee äitien pyrkiä palaamaan työelämään jo 16 viikon äitiysloman jälkeen.

Pääpaino reportaasissa on kuitenkin monessa muussa terveyteen vaikuttavassa asiassa. Liian monet sekä Andalusian että Murcian alueella eivät harrasta liikuntaa riittävästi. Termi, joka on ollut lehdistössä jo pidemmän aikaa kovin ajankohtainen, on ”sedentarismo” eli liika istuminen. Siinä nämä kaksi aluetta ovat Espanjassa kärjessä.

Reportaasin mukaan tupakoinnin ja liikunnan vähäisyyden ohella pääsyynä moniin kroonisiin sairauksiin ja eliniän vähenemiseen on epävakaa ravitsemus. Andalusian hallinto pyrkii parantamaan tässä suhteessa tilannetta. Mielenkiintoinen näkökulma kirjoituksessa on se, että mehujen juomisen sijasta pitäisi pyrkiä nauttimaan tuoreita hedelmiä, joissa on siis mukana terveyttä edistävät kuidut. Esivalmistettujen ja pakastettujen tuotteiden sijasta tulisi palata tuoreisiin. Jos kuidut ravinnosta jäävät pois, siitä helposti seuraa veren sokerin nopea nousu. Pakastetut ja esivalmistetut tuotteet sisältävät usein ei-toivottuja aineksia. Päivittäinen mehujen nauttiminen voi johtaa kakkostyypin diabetekseen.

Kaikkinensa lukemisen arvoinen reportaasi, joka tuo esiin ehkä monelle lukijalle uusiakin näkökulmia.

Lue tarkemmin!

Jo puolet terapiaan johtavista tapauksista johtuu kännykkäriippuvuudesta. Potilaiden hoidosta, joita hoidetaan riippuvuudesta, jota internetin, matkapuhelimen tai videopelien pelaaminen aiheuttaa, johtuu puolet nimenomaan kännykän käytöstä. Alaikäisiä heistä on yli kolmannes. Huomattava on, että ongelma ei rajoitu alaikäisiin, vaan joukossa on myös paljon aikuisia. Heistä monet eivät kehtaa turvautua julkisen terveydenhoidon palveluksiin.

Puhutaan nomofobiasta eli oireista, joita ilmaantuu, kun asianomaisella ei ole pääsyä verkkoon tai mahdollisuutta käyttää puhelinta. Termi tulee englannista, no mobile phone. Oireina voi olla sydämentykytys, ahdistuneisuus, paniikkikohtaukset, unettomuus, ehdoton tarve tallentaa sen sijaan, että osaisi nauttia hetkestä. Jatkuva ärsyketulva, aivojen ylikuormitus, aiheuttaa myös välittömän ikävystymisen tunteen heti, kun näytön äärestä poistuu. Alaikäisillä seurauksena on kärsivällisyyden ja keskittymiskyvyn puute ja ärsyyntyvyys. On myös havaittavissa, että masentuneisuuteen taipuvaiset helpommin pakenevat kännykän maailmaan ja ovat siten haavoittuvampia.

Kuvaavaa tilanteen vakavuudelle on, että muutamin paikoin maassa on jo ruvettu asentamaan jalankulkijoille liikennevaloja siten, että kännykkää tuijottavat ne havaitsisivat helpommin eli maan rajaan.

Samoin esimerkiksi Andalusiassa kännykän käyttö koulupäivän aikana muussa kuin opetustarkoituksessa on pääsääntöisesti kielletty.

Asiantuntijat ja terapiatyöntekijät painottavat, että ongelma ja riippuvuustapaukset ovat kasvamaan päin ja perheet sekä potilaat, jotka kääntyvät asiassa julkisen terveydenhoidon puoleen, ovat usein jo varsin epätoivoisia.

Lue tarkemmin!

Kesäkuukausina sähköpotkulautailijat aiheuttavat liikenteessä miltei joka päivä onnettomuuksia Malagan alueella tilastojen mukaan. Onnettomuuksien vakavuudesta kertovat useat ensiapuasemien vastaavat kirurgit ja johtavat lääkärit.

Valtaosaan turmista ovat selvästi syypäitä itse lautailijat. Onnettomuuksien seurauksina on pysyviä liikkumista vaikeuttavia luustovammoja, aivovaurioita tai kroonistyyppisiä vammoja. Enimmäkseen lautailijat törmäävät lapsiin, jotka eivät riittävästi osaa seurata liikennettä tai vanhoihin ihmisiin, jotka eivät kykene reagoimaan riittävän nopeasti.

Erona muihin liikkumismuotoihin kuten esimerkiksi mopoihin on se, että sähköpotkulauta ei tarjoa törmätessä mitään suojaa, niin että vauriot päähän, kun ei juurikaan käytetä kypärää, ovat vakavampia.

Törmäyksissä sattuvat vauriot, jos eivät esimerkiksi kohdistu päähän, osuvat kuljettajilla usein ranteisiin ja kyynärpäihin, päälle ajetuilla reisiin, lantioon ja nilkkaan.

Poissuljettuja eivät ole myöskään kuolemaan johtavat onnettomuudet. Kirurgit ja ensiapuvastaavat peräänkuuluttavat kypärän käyttöä ja tarkempaa valvontaa ja sääntelyä.

Lue tarkemmin!