Vieraslajit mäkkäristymisen riski; Diario de Sevilla 2.4.2023

0

Luonnon lajiston yksipuolistumisen riskit sekä faunan että floran puolella ovat yllättäviä. Professori Montserrat Vilà, joka jo ehkä kotiseutunsa ansiosta ymmärtää luonnon diversiteetin arvon, tekee reportaasissa asiantuntevasti selkoa hyvin esimerkein, kuinka monen lajiston kohdalla on kyse riskien ketjuuntumisesta ja sitä kautta vaikeasta hallittavuudesta, kun halutaan saada lajiston monimuotoisuus säilytettyä.

Cádizin rannikolle on esimerkiksi rantautunut laivojen mukana aasialaisia leviä, jotka uhkaavat turismia, kalastusta sekä rannikon vesien kaikinpuolista diversiteettiä.

Sevillan eräässä puistossa on uhattuna tietty lepakkolaji, erään papukaijalajin, cotorran (vihreitä papukaijoja, joita näkyy Fuengirolassakin) tunkeuduttua alueelle sen vallatessa lepakkojen pesäpaikat. Niiden merkitys taas on ollut suuri hyttysten hävittämisessä.

Tietty akaasia taas sotkee monien kotoperäisten kasvien kasvua muuttaen maaperän koostumusta.

Mitä ilmaston lämpeneminenkin on viime aikoina vaikuttanut kuivuuden lisääntymisen myötä? Doñanan suiston alueelle eivät muuttolinnut enää samassa määrin pysähdy hyönteisten määrän vähennyttyä. Lintujen poisjäänti taasen köyhdyttää kasvilajistoa, koska linnut kuljettavat mukanaan tiettyjä siemeniä.

Näyttää siis siltä, että riskit ketjuuntuvat ja pahenevat sitä kautta.

Lue tarkemmin!

Cádiz linkki espanjaa puhuvaan Amerikkaan; MálagaHoy 29.3.2023

0

Lehden pääkirjoitus toteaa, että Cádizia parempaa valintaa espanjan kansainvälisen kongressin pitopaikaksi ei olisi voinut löytyä. Amerikkalaisempaa kaupunkia ei Espanjasta löydy. Sillä pääkirjoitus varmaan haluaa todeta sen, kuinka monessa yhteydessä ja jatkuvasti kaupunki on ollut vastaavien tapahtumien päänäyttämönä.

Tarkoitus oli alunperin pitää kongressi Cádizissa vasta vuonna 2025. RAE:n johtaja toteaa kaupungin olleen kaikenlaisen Atlantin takaisen kulttuurivaihdon keskipisteenä. Milloin on pidetty valtioiden johtajien huippukokouksia, milloin kyse on ollut iberoamerikkalaisesta teatterista. Kaupunki oli merkittävä myös Amerikan mantereen valtioiden itsenäistymisprosessissa.

Nähtäväksi jääkin, mitä hedelmiä meneillään oleva kongressi tuottaa. Kuningaskin odottaa tämän vuosisadan olevan espanjan kielen vuosisata.

Lue tarkemmin!

Espanjako mestitsikieli; Diario de Cádiz 28.3.2023

2

Kuningas avasi CILE:n, kansainvälisen espanjan kielen kongressin ja totesi espanjan olevan eräänlainen mestitsikieli. Mestitsi tarkoittaa intiaanin ja espanjalaisen sekoittumista.

Hän totesi myös alkuperäisen idean kongressin järjestämisestä lähteneen Andalusiasta, Sevillan maailmannäyttelystä 1992. Kongressin tunnuskin on ”espanjan kieli, mestitsi ja kulttuurienvälisyys, historia ja tulevaisuus”. Kuningas korosti avauspuheessa sitä voimaa, jonka kieli saa monipuolisesta taustastaan ja jos Cádiz kaupunkina on ollut yhdistävä lenkki mantereiden välillä, niin sitä paremmin se nyt sopii kongressin pitopaikaksi. Jos aikanaan Cádiz oli ”tunnetun maailman äärilaita” sen kautta osaltaan syntyi yhteys Amerikan mantereelle.

Kuningas tuki puheessaan myös ehdotusta ”la hora del español”, espanjan kielen tunnista. Espanjan kielen aseman tärkeys tuli myös esille. Espanjaa puhuu noin 500 miljoonaa ihmistä. Se on maailman toiseksi puhutuin kansainvälinen kieli. Kieltä ei myöskään voida pitää minkään yksittäisen maan omaisuutena. Panhispaninen yhteisö on kaikkien kummallakin pallon puoliskolla asuvien espanjaa puhuvien yhteisö.

Lue tarkemmin!

Cádizista espanjan kielen pääkaupunki; Diario de Cádiz 27.3.2023

0

Perun levottomuuksien vuoksi kansainvälinen espanjan kielen kongressi tullaan järjestämään Cádizissa. Näillä hetkillä kuningaspari on avaamassa kongressia. Noin 300 kielen asiantuntijaa pohtivat espanjan kieleen liittyviä haasteita tapahtumassa, johon kaikkiaan osallistuu lähes tuhat henkeä. Kielen puhujia arvellaan olevan 500 miljoonaa.

Paitsi RAE, espanjan kielen kuninkaallinen akatemia, tapahtumaan osallistuvat Cervantes-instituutti, ASALE, espanjan kielen akatemioiden liitto, useampia eri tahoja, kirjailijoita ja akateemikoita. Kongressiin on ilmoittautunut myös monia tahoja varsinaisen espanjalaisen kielialueen ulkopuolelta.

Tapahtumassa tullaan käsittelemään paitsi esimerkiksi englannin ja espanjan sekoittumista paikallisesti myös monia yllättäviltäkin kuulostavia teemoja kuten tekoälyä, kulttuurien välistä mediaa.

Kirjallisuus ja kulttuuri eri muodoissaan flamencoa myöten näkyvät tapahtumassa ja osaltaan vaikuttavat myös Cádizin mahdollisuudet panna esille omaa kulttuuritarjontaansa. Ohjelmasta eivät tule puuttumaan myöskään musiikki, teatteri, runous ja taide eri muodoissaan.

Kommentti: On tosi outoa, kuinka suomalainen media kääntää selkänsä tapahtumalle eikä näytä kertovan siitä sanallakaan.

Lue tarkemmin!

Espanjan kieli myötätuulessa; Diario de Cádiz, MálagaHoy 26.3.2023

0

Useampi lehti kommentoi huomenna alkavaa kansainvälistä espanjan kielen kongressia. Ehkä annoin aiemmin ymmärtää, että se olisi jo alkanut.

Kuningaspari avaa kongressin huomenna. Tapahtuman aikana käsitellään monia mielenkiintoisia kysymyksiä. Real Academia Española ei tule olemaan ainoa akatemia, joka siellä on läsnä, vaan niitä näyttää olevan kymmenittäin.

RAE:n puheenjohtaja, jonka puolesta käyttää avauspuheenvuoron sen johtaja Santiago Muñoz Machado, korostaa akatemian roolia, espanjan kielen puhtauden ja yhdenmukaisuuden vaalijana, ei kielipoliisina. Hän toteaa, kuinka kieli on monella tapaa myötätuulessa. Espanjan kielen puhujien määrä kasvaa vauhdilla. Ei ole kauaakaan siitä, kun kieltä ei esimerkiksi Yhdysvalloissa arvostettu. Nyt sitä puhuu maassa jo 60 miljoonaa ihmistä, kohta jo kolmasosa väestöstä ja kielen opiskelijoita on maassa jo 8 miljoonaa. Kieli on tietyllä tavalla muodissa. Sen opiskelu Euroopassakin on yhä suositumpaa ja kysytympää.

RAE:n johtaja toteaa akatemian olevan lisääntyvien haasteiden edessä, mutta se on joka tapauksessa saavuttanut 300-vuotisen historiansa aikana vakiintuneen ja arvostetun aseman.

Kommentteja: Kahvilatuttuni Pepe totesi minulle akatemian syntyneen aikanaan yksinkertaisesti niin, että joku vanhempi mies oli ruvennut kuuntelemaan ja merkitsemään muistiin, miten ihmiset puhuvat. Toinen tuttuni Pepe taas totesi yhdessä viimeisistä runoistani esiintyvästä tsunami-sanasta, ettei sellaista sanaa voi olla, koska yhdessäkään kielen sanassa ei voi olla konsonanttiyhdelmää ts sanan alussa. Saatoin sitten hänelle netistä RAE:n sivulta näyttää, että akatemia oli sanan hyväksynyt. Sivusto on minulle muuten korvaamaton apuväline selvittäessäni jonkun sanan merkitystä ja käyttöä. Monia sanoja kun eivät sanakirjat ja sanastot näytä selittävän.

Lue tarkemmin!